StillLifeEuropeCover.jpg

 

Still Life

Kehittäjä: Microids

Julkaisija: MC2

Alustat: Microsoft Windows, Xbox

Julkaisuvuosi: 2005

Genre: seikkailu

Pelimuoto: Yksinpeli / moninpeli

Ostettavissa: Steamista

Läpipelaamiseen käytetty aika: noin 7 tuntia

 

The Producers of Syberia I and II are proud to present Still Life.
Victoria McPherson, is a brilliant young FBI agent who’s investigating a serial murder case. The body count is now at five and with the lack of real leads and a mountain of circumstantial evidence, Victoria is beginning to show signs of fatigue and stress.

She decides to take a break and go rest at her father’s home in suburban Chicago; after all, it is close to the Christmas holidays. However, Victoria does not find rest. Instead, she finds one of her grandfather’s old case files and begins to read. Oddly enough, Victoria’s present case resembles the one from the past, right down to the killer’s MO…

 

Spoilerivaroitus! Ajatuksiani pelistä

 

Pelin alussa varoitetaan goresta eli siitä, että tulossa on raakaa väkivaltaa ja paljon verta, mikä voi järkyttää. Ensimmäisen cutscenen aikana tämä tuleekin hyvin selväksi, kun pelaajalle esitellään päähenkilö Victoria ja siinä sivussa pääpahis, viittaan ja silinterihattuun sekä naamioon verhoutunut murhaaja. Peli alkaa tunnelmallisesti: ollaan iltasella talvisessa New Yorkissa joulun alla, ja poliisin työtä tekevä Victoria saapuu rikospaikalle mukanaan muutama take away -kahvi. Pelaaja pääsee tutustumaan Victorian työtovereihin ja jakamaan heille kahvia, ja pian ollaan rikospaikan ytimessä, josta löytyy ammeesta alaston ja viillelty naisen ruumis. Sitten aletaan tositoimiin eli tutkimaan rikospaikkaa kuin ammattilainen ikään.

Saman kehittäjän Syberia-peleille ominaisesti (olen pelannut tämän tekstin kirjoittamishetkellä pelisarjan osat 1-3, mutta suunnittelen niiden pelaamista uudestaan, jotta voisin kirjoittaa niistä pohdintaa tänne blogiin) kyseessä on point and click eli osoita ja klikkaa -seikkailu. Pelaaja tarvitsee pelaamiseen käytännössä vain hiirikättään. Kursoria liikutellaan näytöllä eri paikkoihin, ja klikkaamalla eri kohtia päähenkilö joko liikkuu tai tekee erilaisia toimintoja. Kursori muuttuu aina tummemmaksi ja siihen ilmestyy nuoli, kun näytöllä on jotakin, jota kannattaa tai pitää klikata. Simppeliä, ja tilaa jää itse tarinan seuraamiselle.

Kiinnitin huomiota ääninäyttelyyn. Joku voisi sanoa sitä kehnoksi, mutta olen törmännyt huonompaankin. Mielestäni tämän pelin ääninäyttely on kohtuullisen hyvää. Pelillä on ikää jo yli 15 vuotta, ja se näkyy toisinaan aika selvästi. Isolta näytöltä katsottuna huomaa pikselit selvemmin. Erityisesti cutsceneissa ja silloin, kun hahmot ovat lähietäisyydellä, huomaa niiden olevan epätarkkoja. Piirroksenomaiset, paikallaan pysyvät taustat on kuitenkin tehty yksityiskohtaisesti ja niitä on mukava katsella. Olisi mahtavaa, jos tästä pelistä tehtäisiin remasteroitu versio. Taustat ja hahmot pääsisivät silloin todella oikeuksiinsa, sillä niihin on kuitenkin selvästi panostettu ja ne näyttävät hyviltä ikäisikseen.

 

nimet%C3%B6n3.jpg

 

Yllätyin hieman tarinan raakuudesta, vaikka siitä toki varoitettiin alussa. Victoria tutkii useamman eri naisen raakoja murhia. Murhan tekotapa toistuu jokaisen uhrin kohdalla, joten kyseessä on sadistinen sarjamurhaaja. Mukavaa vastapainoa raa'oille elementeille ja Victorian poliisintyön seuraamiselle, joka kyllä on mielenkiintoista, toivat pienet arkiset yksityiskohdat, kuten kahvin vieminen pomolle ja joulukeksien leipominen isälle. Erityisen idyllisenä koin ne pelin kohdat, joissa Victoria käy lapsuudenkodissaan isäänsä tervehtimässä. Lapsuudenkoti on vaikuttavan kokoinen kartano, ja siellä tosiaankin pääsee leipomaan keksejä, kun isä sitä pyytää. Kaiken kaikkiaan pelissä on paljon vaihtelevia pieniä tehtäviä ja puzzleja eli pulmia, jotka pelaajan täytyy ratkaista. Osa on melko haastavia, kuten lukon tiirikoiminen, osa taas helppoja, kuten avainten varastaminen talonmieheltä. Ja onhan se aina hauskaa, kun pääsee leikkimään peleissä poliisia. Victoria osaa näppärästi hyödyntää taitojaan esimerkiksi sormenjälkitunnistimen huijaamisessa.

Tarina liikkuu kahdessa aikatasossa. Toisaalta seurataan Victoriaa 2000-luvun alun New Yorkissa, toisaalta hänen isoisäänsä Gustav McPhersonia. Isoisän päiväkirjoista Victoria lukee samanlaisesta murhamysteeristä, jota isoisä tutki 1920-luvulla Prahassa. Kuten arvata saattaa, kyseessä on copycat killer eli joku, joka matkii aiemmin toteutettujen murhien sarjaa. Pidin todella paljon Prahasta, jossa päästään välillä pelaamaan Gustavilla. Erityisesti Prahan seepianväriset taustakuvat oli mielestäni toteutettu taidokkaasti, ja tunnelma oli kaikkiaan hyvä ja intensiivinen. Odotin aina pääsyä takaisin menneisyyteen, ja toisaalta sieltä oli kiva palata nykyisyyteen ja modernimpaan maailmaan.

 

nimet%C3%B6n.jpg
 

nimet%C3%B6n5.jpg

 

Still Life yllätti iloisesti. Minusta se on kestänyt aikaa sen verran hyvin, että vielä näin vuonna 2022 siitä saa irti nautittavan ja tunnelmallisen pelikokemuksen. Aloitan lähipäivinä kakkososan pelaamisen.

 

Plussat:

+ hyvin kirjoitettu tarina

+ miellyttävä visuaalinen ilme, erityisesti taustat

+ vaihtelevat tehtävät ja eritasoiset pulmat

+ yleistunnelma

 

Miinukset:

- cutsceneissa ja hahmojen tullessa lähelle selvää epätarkkuutta, joka vähän häiritsee kokemusta

- joillakin pelin alueilla hahmo meinaa jäädä junnaamaan paikalleen, jos sen klikkaa kävelemään tietystä kohtaa

- hahmojen puhuessa leuat liikkuvat oudosti(?)